Olohuone isommaksi

...no ei oikeasti isommaksi mutta huonekalujärjestelyillä avarammaksi. Huoneen mitat ovat suunnilleen 3x5 metriä ja toista pitkää seinää ja päätyseinää peittää koko pituudelta kattoon asti ulottuva täysinäinen kirjahylly. Toinen pääty on ikkunaseinä parvekkeelle ja ikkunan alla on lasiovinen kirjakaappi. Toisella pitkällä seinällä on leveä tv-taso ja toisella on kirjahyllyn edessä ollut parimetrinen sohva. Kirjahyllyn peittämässä päädyssä on ollut sekalaisia pöytiä ja atk-työpiste. Musiikkilaitteet ovat olleet Lack-pöydillä pitkä kirjahyllyseinän ja ikkunaseinän kulmassa ja kaiuttimet jalustoilla noin metrin päässä ikkunapäädystä. Kuunteluspottina on ollut korituoli noin kahden metrin päässä kaiuttimista. Seuraavat (ennenkin nähdyt) kuvat selventävät aikaisempaa tilannetta:





Nämä otokset ovat eri ajoilta joten niissä näkyvät järjestelyt eroavat toisistaan mutta yleistilanne on ollut sama jo useamman vuoden ajan. Huoneen toisesta päädystä ei löydy kunnollista tuoretta kuvaa.

Tuohon tilaan halusin enemmän avaruutta joten ensimmäiseksi heitin ulos kaikki tarpeettomat pöydät kirjahyllypäädystä ja siirsin sohvan kirjahyllyjen väliseen kulmaan päätyseinän suuntaisesti. Näin pääsin siirtämään kaiuttimet sekä kauemmaksi toisistaan että kauemmaksi ikkunaseinästä. Lisäksi halusin Lack-pöytärivin pois kirjahyllyn edestä sillä halusin myös tehdä kirjoihin käsiksi pääsemisen hieman helpommaksi. Ikkunapäädyn uusi järjestely oli aluksi tämän näköinen:



Iso vanha pöytä tuli laitealustaksi siksi että Lack-pöydät eivät mahtuneet käytettävissä olevaan tilaan ja kirjakaappi oli tarkoitus pitää juuri siinä missä se on. Valitettavasti vinyylisoitin osoittautui tuolla pöydällä olevan äärimmäisen herkkä pienillekin värähtelyille joten tarvitsi kompromissin. Siirsin kirjakaappia parikymmentä senttiä oikealle jolloin se siirtyi jonkin verran ulospäin avautuvan parvekkeenoven eteen jolloin jäi tilaa kahdelle Lack-pöydälle, näin:



Vielä pari otosta nykytilanteesta:







Soundillisesti muutos oli hyväksi. Äänikuva avartui ja kuuntelu on helppoa, jopa liian helppoa sillä voluumia on helppo lisätä luukutusvoimakkuuksille niin ettei edes huomaa ennen kuin poistuu vähäksi aikaa ja takaisin tullessaan sitten melkein lentää äänenpaineesta selälleen. Mitä asuntoni yleiseen ilmiasuun tulee niin sisustusihanteeni ovat lähempänä Remu Aaltosen käsitystä viihtyisyydestä kuin tavanomaisia Avotakkojen ja muiden sen tapaisten esittelemiä.

Ja vielä lopuksi valitan uusien kuvien heikkoa laatua. Muutaman vuoden hyvin palvelleen Canon Ixuksen rikkouduttua jouduin palaamaan ikiaikaiseen HP Photosmartiin, jonka kuvanlaadussa ei varsinkaan sisätiloissa ole kehumista.

(Tämä juttu on jo oikeastaan vanhentunut. Se on alunperin kirjoitettu 20. lokakuuta ja sittemmin on tullut muutoksia, lisää seuraavassa blogimerkinnässä)